Tällä erää palstatilaa lainaan minä, Sanni Uusitalo, Humanistisen
ammattikorkeakoulun toisen vuosikurssin opiskelija Turusta. Jokunen lukija
saattoi tavata minut Sanoista tekoihin – buustia ratsastuksen nuorisotoimintaan
– nuorisovastaavien tapaamisessa menneenä perjantaina 21.10. Suomen
Ratsastajainliiton toimistolla Valo-talossa.
Tein opintoihini liittyvän syventävän harjoittelun Suomen
Ratsastajainliiton sekä yhteistyökumppaneiden kanssa, ja lyhyesti sanottuna
tämä on ollut ennen kaikkea mielenkiintoista aikaa. Harjoitteluni nivoutuu
yhteen lopputyöni kanssa, jonka ydinajatuksena on pyrkiä kehittämään Suomen
Ratsastajainliiton nuorisotyötä entistä ehompaan suuntaan. Olen onnellinen
mahdollisuudesta päästä työskentelemään lopputyöni tiimoilta aiheen parissa
joka on lähellä sydäntäni sekä työni että harrastukseni puolesta. Minulla on
pitkä hevosharrastustausta, joka on olosuhteiden pakosta muuttanut muotoaan
vuosien aikana. Hevoset ovat muutoksista huolimatta kuuluneet tiiviisti arkeeni
jo yli kahden vuosikymmenen ajan, ja näin ollen halu perehtyä ja pyrkiä
kehittämään lajia entisestään kiinnostaa.
![]() |
| Kuva: Emmi Korpiola |
Mitä viime viikkoiseen nuorisotyöpajaan tulee, niin voin
kertoa olleeni yllättynyt sen sisällöstä ja osallistujien panostuksesta. Olen
ollut sellaisessa oletuksessa että tietynlainen talkoohenki on menehtymässä ja
aktiiviset seuranjäsenet katoava luonnonvara. Siksi hämmästyinkin suuresti
runsaasta osallistujajoukosta Sanoista tekoihin – buustia ratsastuksen
nuorisotoimintaan – tapaamisessa. Kaikki osallistujat tuntuivat olevan täynnä
intoa päästä omalta osaltaan parantamaan oman seuransa toimintaa.
Tarkoituksenmukaista ei ole, että tehokkaimmista tekijöistä
imetään energia pois tuputtamalla heille kaikki vastuualueet, mutta heistä
huokuvaa innostusta olisi mitä parhain käyttää hyödyksi muiden jäsenten
valjastamiseen osaksi aktiivista ja tavoitteellista seuran toimintaa. Oikeanlaiset
välineet toiminnan tehostamiseksi saattavat olla kiven alla, tavoittamattomissa
tai sopivia ja ajankuvaan kuuluvia työtapoja ei ole laisinkaan. Yhteydenpito
liiton, seuran, tallin ja jäsenten välillä vaatinee pienoisia muutoksia
nykyaikaisempaan suuntaan. Informaatiotulva on tänä päivänä valtava, joten
tärkeätkin tiedotteet saattavat hukkua muuhun massaan. Myös tämän päivän
tiedotuskanavat poikkeavat melkoisesti vuosien takaisista. Totuus on se, että
mikäli haluat saada antamasi tiedon kohderyhmälle saakka, tulee sinun käyttää
heidän suosimia foorumeita. On haastavaa muuttaa turvallisia toimintatapoja,
mutta uskoisin sen olevan silti kokeilemisen arvoista.
Huomasin itsekin sivuttaneeni sujuvasti tärkeää liitolta
tullutta tietoa. Oikeastaan vasta työharjoittelun lähestyessä ryhdyin
aktiivisemmin hakemaan informaatiota liiton toiminnasta ja sitähän riittää! Oli
upeaa huomata kuinka aktiivinen, tehokas ja uudistumishaluinen lajiliitto
meillä onkaan harrastajien takana tukemassa toimintaa ja lajin kehitystä.
Ryhdyin pohtimaan myös omaa osuuttani ratsastusseuran jäsenenä. Olen muuttanut
aikuisiältä paikkakunnalta toiselle ja sen seurauksena vaihtanut myös
ratsastusseuraa muutamia kertoja. Kuten aikaisemmin totesin, on oma
harrastukseni ollut aaltoliikkeessä muuttamisen, opintojen, vuorotyön,
hevosenomistamisen ja välillä hevosettomien aikakausien vuoksi. Oma aktiivisuuteni
nykyisessä ratsastusseurassani on ollut vähäistä, ja selitän sitä itselleni muun
muassa epäsäännöllisen työrytmin tuomilla haasteilla. Ymmärrän kuitenkin sen,
että jokainen meistä pystyy osallistumaan seuran toimintaan omaan
elämäntilanteeseen sopivalla panostuksella joten oivalsin myös itse pystyväni
parempaan.
Nostan nöyrästi hattua Teille, omien ratsastusseurojenne
tehopakkauksille jotka tartutte aina uudestaan tuumasta toimeen. Ilman Teitä
yksikään seura ei pyörisi, eikä yksiäkään kisoja saataisi järjestettyä.
Toivottavasti kaltaiseni nukkuvat seuranjäsenet heräisivät pikkuhiljaa ja
tulisivat tueksenne tärkeään työhön. Näin ollen, rohkaisen kaikkia siirtymään
Sanoista tekoihin ja tuomaan uutta buustia oman seuran toimintaan!
Terveisin syyssateiden keskeltä,
Sanni

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti