Kaikkea se kilpailuvietti teettää...
Kaippa meillä jokaisella on sisäänrakennettuna jonkinlainen kilpailuvietti. Jos ei nyt suorastaan halu olla parempi kuin muut, niin ainakin se, ettei huonommaksi voi jäädä. Joskus se voi kannustaa meidät
uskomattomiin suorituksiin ja ylittämään itsemme.
Tuli sanottua TAHDON, tai siis tässä tapauksessa joo joo. Yht'äkkiä huomasinkin olevani yksi valituista. Ja kun kuntohaasteessa ollaan, silloinhan kuntoillaan, eikö niin? Porukassa tulee tehtyä asioita ja lähdettyä mukaan juttuihin, joista yksin pysyisi yhtä kaukana kuin itä on lännestä. Ja juokseminen on allekirjoittaneelle juuri sellainen juttu. Mutta se kuuluisa kilpailuvietti... jos kerran muutkin, niin kyllä minäkin. Ja eikun ilmoittautumaan Jannen Iltalenkille, ei nyt sentään Katrin tavoin kympin kilpasarjaan, reilun vitosen hölkkäsarjaan kumminkin.
Kummasti se vaan tossu meni toisen eteen, kun kilpailuvietti nosti päätään, vai oliko se se kuuluisa suomalainen sisu, kuka tietää... Kilometripylväät eivät nyt varsinaisesti vilisseet silmissä, mutta matka taittui pääasiassa rauhallisella ravilla Kissamäen päälle ja siitä viimeiselle kilometrille kohti maalia. Kenkä hankasi (mitkä ihmeen juoksukengät?!), happi loppui, kylkeen pisti, mutta sisu (nyt se oli kyllä se sisu) ei antanut periksi siirtyä käyntiin kotiyleisön edessä. Maaliviivalla oli kyllä voittajan fiilis. MINÄ tein sen, juoksin melkein koko matkan!
Jannen Iltalenkillä 17.6.2015 oli mukana neljä kuntohaasteen osanottajaa, ja lisäksi useita muita Kymijoen Ratsastajien jäseniä.
![]() |
| Kuvituskuva. Kuva: Eveliina Toivonen |

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti